Urheilusukelluksen ensiaskeleet Suomessa

Sukeltaminen alkaa Suomessa

Ora Patoharju
2.1.2008

kaksijalkainen_sammakkoSukellusharrastus sytytti monen yksityisen seikkailijamielen sodan jälkeen. Rauhan tultua tihkui esiin vähitellen yhä hurjempia juttuja sammakkomiesten sodan aikana suorittamista uroteoista ja vaikka tarpeellisten laitteiden saanti oli kiven takana, yriteltiin omin voimin jo 1950-luvun alussa. Laivasto aloitti sammakkokoulutuksensa 1954 kantahenkilökunnalle, seuraavana vuonna varusmiehille ja koulutti myös palokunnille pelastussammakoita ja tätä tietä taito ja tieto levisi myös siviilipiireihin.

"Prolle" Jansson toteutti jo sodanedellisen haaveensa veden alle pääsystä saatuaan käyttöönsä AGAn savusukelluslaitteen, Erkki Koivusalo innostui merihistoriasta Ruotsinsalmen hylkyjen löydyttyä, Paul Lassila oli käynyt palosammakkokurssin, Ora Patoharju ryhtyi valmistamaan ensimmäisiä kotimaisia maskeja ja uimaräpylöitä, Ralf Tötterström lähti veden alle kameran kanssa ja Ulf Carpelan kokosi ensimmäisen epävirallisen urheilusukelluskerhon, Helsingfors Amatördykarklubb'in vuonna 1955. Innostusta ja tietoa näille kaikille antoivat Hans Hass'in suomeksi 1951 ilmestynyt "Kolme miestä meren pohjalla" ja 1953 Cousteau'n "Hiljainen maailma". Harrastusta riitti eri piireissä ja hieman yllättäen järjestöllisessä mielessä perustettiinkin valtakunnallinen keskusjärjestö urheilusukeltajille ennen kuin yhtään jäsenkerhoa oli olemassa, elokuussa 1956.

Kokoonkutsujina olivat muutamat laivaston päällystön ja alipäällystön sukeltajat sekä palokuntien sammakkomiehet. Heinäkuun lopussa Helsingin, Turun ja Kotkan lehdissä julkaistu kokouskutsu toi Helsinkiin elokuun 5. päivänä 53 urheilusukelluksesta kiinnostunutta henkilöä eri puolilta Suomea ja yhdessä he päättivät perustaa Urheilusukeltajain Liiton. Se katsoi toimintaansa kuuluvan kaikinpuolisen urheilusukellusharrastuksen virittämisen maassamme, sekä urheilusukelluskerhojen perustamisen aktiivisen auttamisen eri paikkakunnilla. Urheilusukeltajat-kerho perustettiin saman vuoden syyskuussa ensin Sammakkokerho-nimisenä, muutti sitten pian nimensä "Vedenalainen kerho Barracudaksi" ja lopulta seuraavana vuonna nykyiseen suomenkieliseen muotoonsa. Vanhinta "Helsingfors Amatördykarklubb'ia ei koskaan rekisteröity eikä se siten voinut olla Liiton jäsenenä, vaan Urheilusukeltajat oli monet vuodet Liiton ainoa jäsenkerho.

 

Kerhon perustaminen

Moni oli jo yksikseen opetellut sukeltamaan ja rakentamaan laitteita ulkomaisen kirjallisuuden ja tekniikan lehtien ja juttujen perusteella, mutta nyt löytyi yhteinen forum, aloitteentekijänä Ralf Tötterström, 'Naffe’, ja aktiiveja olivat mm. Per-Olov Jansson, Yrjö Halonen (merivoimat), Raoul Johnsson, Paul Lassila (palolaitos), Kalevi Hujanen ja Auvo Taskinen.

Mukaan tulivat vähän myöhemmin tämän kirjoittaja, joka oli jo vuosia  valmistanut omatekoisia perusvälineitä ja toimittaja Erkki Koivusalo,  joka oli ollut mukana merenmittausretkikunnassa, joka luotauksissa löysi 1948 fregatti Nikolain hylyn Kotkan edustalla. 1950-luvun puolivälissä Koivusalo oli sukeltanut toisissa Ruotsinsalmen hylyissä Saksasta saadulla happilaitteella apunaan hylkyjä veden alla maalanhnut taitelilija Rolf Christianssen. Tästä Koivusalo oli saanut innostuksen hylkytutkimukseen ja toi innostuksensa mukana Sammakkokerhoon.

barracuda0Sukeltajain kerhon perustava kokous pidettiin 23.9.1956 klo 14 Helsingin työväentalolla. Kokouksen avauksen suoritti palomies Eino Räsänen, joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin Veikko Liikanen, palomies kai hänkin. Päätettiin perustaa sukeltajain kerho Helsinkiin ja nimeksi "Sammakkokerho". Toimintasäännöksi hyväksyttiin (jo elokuussa perustetun ) Urheilusukeltajain Liiton sääntöehdotus ja kerhon puheenjohtajaksi vuodelle 1956 valittiin Esko Jokinen ja sihteeriksi hankkeen alullepanija Ralf 'Naffe' Tötterström.

Kerho muutti pian nimensä Vedenalainen kerho Barracudaksi. Ensimmäinen lehti, Tötterströmin toimittama Barracuda (Nro 0) ilmestyi jo syksyllä -56 ja siinä oli kutsu vuosikokoukseen 27.1.57 ravintola Primulan kerhohuoneistoon.

16.5.1957 Barracudan ja Helsingfors Amatördykarklubbet pitivät yhteisen johtokuntien kokouksen ja päättivät yhteistoiminnasta siten, että Barracuda edustaa sukeltajia ulospäin.

Kerho muutti nimensä Urheilusukeltajat ry:ksi jo 6.10.1957  ja nimi vahvistettiin seuraavassa kokouksessa 16.12.  Nimen muutosta perusteltiin sillä, että kukaan ei ollut nähnyt veden alla trooppista barracudaa Suomessa. Barracuda-nimen kannattajat eivät pitäneet uudesta nimestä ja erosivat kerhosta perustaen myöhemmin 'Sub-Aqua Club Barracudan'.

uslogo

Aktiivista toimintaa

Ensimmäinen valistustilaisuus yleisölle oli järjestetty 18.10.56 Primulassa ja siellä esiteltiin sukellusvälineitä, vedenalaisia valokuvia ja englantilainen sammakomiesfilmi.

Vuosikokous pidettiin 27.1.57 Primulassa ja suunniteltiin vuoden toimintasuunnitelmaa ja aloitettiin keskustelu kompressorin tarpeesta. Johtokunnan kokouksessa 18.2.57 laadittin kerholle sukelluksen luokkavaatimukset.

Sukellustoimintansa Barrucuda aloitti uimahalliharjoituksilla Yrjönkadulla. 23.2.57 järjestettiin elokuvateatteri Axassa urheilusukelluksen esittelytilaisuuden yleisölle. Tilaisuudessa oli vedenalaisia filmejä sekä sukellus- ja meripelastusvälineiden esittelyä.

50luku2Alkutalvesta 1957 sai laajaa julkisuutta Prolle Janssonin kuva kolmesta urheilusukeltajasta (Carpelan, Patoharju, Winterhalter) soluttautumassa jäiden sekaan Lauttasaaressa, Poliisien majan laiturissa. Tämä kuva levisi myös kautta maailman sukelluslehdistön näyttäen kuinka urhoollisia me täällä kylmässä Pohjolassa olemme.

25.5 alkoivat luokkasuoritusten vastaanottokokeet uimastadionilla ja 1.6 saatiin järjestettyä painekammiokäynti Valmetin telakalla Katajanokalla; kammiossa sukelsi 50 metrin syvyyteen 8 kerholaista.

AGA ilmoitti 9.5 57, että kompressori Italiasta oli tilattu. 11.6. johtokunta totesi että kompressorin hinta 100.000 markkaa saadaan järjestymään kerholaisten lainojen ja eräiden sponsoreiden avulla.

Syyskuun 15. järjestettiin Uimastadionilla yösukellusharjoitus, jossa 10 sukeltajaa sukelsi pimeässä. Tämäkin tempaus herätti runsaasti kiinnostusta mediassa ja yleisössä.

Koulutusta

Armeijan taistelusukeltajatajakoulutuksen Ruotsissa saanut kerhon jäsen, kapt.ltn Yrjö 'George' Halonen piti kevään kuluessa kolmen luennon sarjan sukelluksen tekniikasta, fysiikasta ja fysiologiasta: 12.3.57 sukellustekniikasta yleensä, 26.3.57 sukelluksen teoriasta ja yleiskokouksen yhteydessä 9.4.57 fysiologiasta.

Paljon myöhemmin Halonen kertoi kuinka vaikea näiden luentojen pitäminen oli, koska heidän koulutuksessaan kaikki tieto ja oppimateriaali oli määrätty ehdottoman salaiseksi. Urheilusukeltajat kuitenkin hankkivat ulkomaista sukelluskirjallisuutta, jossa mitään salaisuuksia ei ollut.

Kokous Uimastadionilla

kokous_uimastadionillaKeskiviikkona 22.5.57 klo 7:30 sukeltajat kokoontuivat uimakauden avajaisiin Uimastadionin hyppyaltaan pohjaventtiilin kohdalle; sinne oli asetettu pöytä ja tuolit kokouksen pitoa varten.

Prolle Jansson otti kokouksesta kuvia altaan reunalta lasipohjaisella ämpärillä ja Ilta-Sanomat julkaisi kuvan samana päivänä etusivullaan puolen sivun kokoisena. 

 

 

 

 

 

 

Hiljainen maailma


vespaSyyskuussa tuli Cousteau'n filmi "Hiljainen maailma" elokuvateatteriin ja filmiyhtiön kanssa  tehtiin diili, että urheilusukeltajat kävelevät teatterin lähistöllä lounas- ja töiden loppumisaikaan sukellusvarusteissa filmiä mainostaen ja kerho sai kompressorirahaa sekä vapaalippuja filmiin. Kävelijöitä oli 10.

Ulf Carpelan ja Ora Patoharju ajelivat myös ympäri kaupunkia Oran skootterilla sukellusvarusteissa mainostaen filmiä.

kujaSylvi Kekkosen saapuessa Kinopalatsin Ensi-Iltaan, sukeltajat muodostivat kunniakujan snorkkelit ojossa. Kuvat levisivät laajalti lehtiin ja pääsimme ilmaiseksi katsomaan elokuvan. 

 hiljainen_maailma1